Spring 2018, what did I do…?

This year the spring season consisted the full spectrum from the cold winter to the real summer warmth – and this time I couldn’t complain about chilly weathers.

The period is rather long and full of something to tell about so I regret the diversity of topics. For me the overall touch of it is something like dancing on  the petals of the rose – my way life has been far beyond my wildest dreams I could dream some ten years ago.

Sports

This winter there were descent ski trails in our nearby forest after a long  time so I could ski there numerous times. As the snow had disappeared I changed to my bike to go to the nature and sometimes also to work.

Skiing in winter                                                   Biking in summer

My long term belly dance teacher Marinka moved to Spain and we had a pleasure to get training from Mikaela Jokinen. She is very happy and lively person with awesome dancing skills. Our choreography with many quick minor elements was a challenge to me but I somehow made it – not with real class though. Some of the ladies in our group mastered the choreography marvellously so the show looked awesome – I stayed mostly in the background. We had a theme of tropical flowers so we sew plastic orchids to our tops. Our friendship in the group grew even stronger than it has been and I’m very happy to be one of us.

                  The final pose on the stage (Photo by Susanna Kauranen)

The video of the performance is here.

Trips

The first trip to Sigulda Latvia I’ve already reported. The next one was to Munich. For us it has been a destiny of misfortune. Some years ago we managed to order the flying tickets for different month we thought so we missed the voyage totally. This time my spouse spotted the wrong weekend for Easter so we were two weeks ahead, thoughts this time we could go there.

First we walked in the old town of Munich and enjoyed it relaxed feeling. 

Then we went to a alpine village Oberammergau by train. I’ve never seen the Alps from the ground so for me even the train trip was an experience. The village is famous for its Easter spectacle and it is crowded at that time. Luckily being  two weeks ahead we met no crowd though, only some last skiers and lots of wonderful paintings on the walls of the houses. I also found an apron to my dirndl there.

             In Oberammergau

The last day of our visit we went to the Royal Castle in Munich – not the one in the country side which is the model of the Disney Princess Castle. The castle we visited has been habitated by electors and kings of Bavaria. The interests of these royal persons seemed to be somewhat odd. One of them collected paintings of the most beautiful ladies in Bavaria – he also organized the paintings. 

   

      The beauties of Bavaria

The oddest of them was naturally Ludwig the Second, the ”Crazy Ludwig”. He seemed to have no inhibitions to spend money to show his royalty. His carriages, sleighs, castles (Including the ”Disney Castle”) and everything was so beyond the any sensibility so it was no wonder his coevals wanted to get rid of him – which took place when he died in mysterious circumstances.

                   The more modest carriages of Ludwig

In the castle we had a local guide: We had contacted a local trans lady Michaela with whom we also dined and had a interesting chat about the conditions of trans people in both countries. The winter showed its last strength in the Central Europe so we were lucky to come back to Finland in the warmer climate.

                                       With Michaela 

The other pop out was the First of May trip to Tallinn.  In Finland the First of May, called Vappu is very rambunctious event and important to both students and workers: Lots of air balloons, tickertape, student hats and tricks, worker marches and – of course – alcohol. In Estonia the worker tradition seemed to disappear after the Soviet era. Instead they have a German Valborg Night tradition where the people dress themselves as wiches and demons. Being too sleepy to wake late enough we didn’t see any of these characters. The evening before the First of May the centre of Tallin was exceptionally empty. Actually it didn’t bother us at all, we didn’t have to walk in crowds.

                   The hilarious Carnival feeling of the First of May in Tallinn

                             Trying my new glasses in Tallinn

The New Normal

After coming out as Anukatariina I have been as her more than half of my work time. I always introduce Anukatariina to every new group of students, either in male or female mode. I also give short introductions to transvestism and to myself whenever there’s time for such. The reception has been constantly warmhearted. 

                       Doing laboratory excercises with students 

                 






To get to work I have used a bus, metro, train and my bike.

Now almost every colleague in the campuses I teach know Anukatariina. However to get that point  I have to introduce me actively almost every time, only a couple of them have said they recognized me without doing it. Many colleagues seemed to get used to me as a new one without knowing who I really am. I didn’t have any plans to meet staff of the student internship. One day I however forgot I had to go to meet hospital staff to plan a project. So I went there as Anukatariina and met my former student as a partner. Even if he hadn’t heard of my story he took it very calmly.

In May we got a message to get new photos for the staff identity card. So I went to photographing as Anukatariina, the outfit the security staff meet me more often. However I still  decided to get the male look photo for the web page.

                             Queueing the photo session 

 The personal life

I have been mostly as Anukatariina in my neighbourhood.

                        With the neighbours on the yard renovation day

                                             Bird watching

                     The first harvest of the year, nettles

                           Hanami park trip to Roihuvuori, Helsinki

Politics and the like

On the Women’s Day I visited the old women's organization Naisliitto Unioni for the first time. As a background of the story I have to tell something that has happened long before. In my secondary school in a provincial town I had a bachelor chemistry teacher to whom we used to make numerous tricks, he was a special personality. Then years after that I happened to chat with a hair dresser in Helsinki who happened to have the same family name. And bingo, they were related. She also told me about the sister of my chemistry teacher in Helsinki who used to be a woodworking teacher with a specialty of always wearing a mens’ suit. In Naisliitto Unioni’s residence I spotted a chair where I could read a note: ”Don’t sit, this is Helmi Tengen’s chair” I asked some lady if Helmi Tengen was the teacher I thought she was and I got the answer that yes, she is the one.

  

                                           At Naisliitto Unioni

I also attended numerous occasions as a formal representative of the Dreamwear Club. One of them was the festives of 100 years old Finland, this time from the perspective of rainbow people. The V-I-P- speaker there was a former president Tarja Halonen, also a former head of the Finnish LGBTI organization Seta.

                                President Tarja Halonen speaking

Another was a meeting with the Finnish police Board about the strategics in preventing policy. The message was the Police wants to promote limiting hate speech and such kind of behavior but they have to prioritize their capacity and practically allocate too little resources to effective activities. Sad to say this but I just wonder if all of the policemen are willing to promote the policy at all.

                                 With the police officials

We have only few transvestite support groups in the biggest cities of Finland. So we were very happy to hear the LGBTI organization in Lahti decided to found a new trans group. To make the kick off more effective I also travelled there. They are able to use a venue with many separate rooms and it makes it easier to divide the group to different interests whenever needed. So I’m optimistic with the group where I met about ten different kind of people representing different colors of the diversity of gender.

                             On my way to Lahti trans support meeting

Our Hauho meeting is still in Hauho but the venue has changed. The old manor has been sold to a private person and it had severe indoor air problems. So we found a new place near the old one, Vähäjärvi in the village of Alvettula. 

                         Swans were our alarm clocks at Vähäjärvi

The place is more like an institution but has its good points, good indoor air and flexible rooms for our purposes. 

We had some official guests and had good discussion about the support activities. 

                Amanda from the Seta board with Dreamwear Club board members

A support activity expert Mikko Väisänen from Tampere District Seta, this time disguised

We also had some fun, including makeup tutorials and fashion show including the outlet sale of the dresses. 

                           Some of the Bella Donnas of the Fashion show

My deal from the fashion show, ten euros

                          And of course we had some self made music with Tuija. 

As the weather has been very warm the lake was somewhat warm (17 degrees Celsius) in spite of the chilly wind on just that day.

This year Seta was able to call the transpolitical committee after the break of one year. There is a plenty of work to be done, including promoting the descent trans legislation, implement the new Name Bill and preparing the Personal Data Act.

- - - - - - - - - - - - -

The blog may be commented in English.

Blogia voi kommentoida myös Suomeksi.

Bloggen kan kommenteras också på Svenska

The skiing holiday almost like in the old days

When I was a kid I used to go to my granny’s place for  the winter holiday. He used to live in the countryside in Eastern Finland. The landscape consists of lots of forests and the villages with fields on hills. We used to ski through the fields and make our own ”downhill skiing centre”.

This year my ”travel agency” run by my spouse decided to go to a tiny Latvian town  Sigulda. We had been there in the summertime and fell in love with its landscape. It is an old holiday town for the upper class, including even the Russian tsar Alexander the third. The river Gauja splits the landscape with rather a steep valley making it look a bit like German river valleys. In the Soviet time a full scale sled track has been built on the slope of the valley – resulting some Olympic medals for Latvia in Pyeong Chang.

When my spouse ordered the trip I was a bit suspicious of the snow condition. At that time we had no snow even in Finland and Sigulda is much more in South. Luckily a Northern air flow took place and we had cold weather in both places, snow also included. 

So we took our car and drove it to a ferry and then straight through Estonia to Latvia. The trip is approximately as long as to my granny's place but in the opposite direction. For us Finns it is somewhat special to enter a country so near us where the language is totally strange to us – we do have some hints of languages of our neighboring countries Russia, Estonia, Sweden and Norway. We use to listen to Estonian radio stations as we travel there but in Latvia we decided to close the radio.

                                 At the lounge of the ferry

We had our hotel in the countryside near Sigulda. When we drove to the place the strong memories of my childhood came to my mind: The sunny field slope of the hills, the apple orchard in the same way my granny used to have…

As we had settled in we wondered where to ski… There is a skiing stadium with various Nordic skiing trails near the city. However we didn’t like the idea of skiing among the sporty and in many cases impatient fellow skiers. In Finland we can ski wherever it is possible, the yard areas of the homes excluded. Luckily we found out that the situation is almost the same in Latvia though there are much more Private place signs in the terrain.

So we could do our own ski trails like in my childhood! We started from the ice of the pond which luckily didn’t have any water over the ice which they often do, due to ice fishing and the little river at the end of the pond. Then we climbed to a field on the opposite side of the pond. The temperature was about 10 degrees below zero but as the sun was shining and there wasn’t any wind it didn’t feel cold at all. Our division of labor was I made the ski trail and she followed my trail. There was about fifteen centimeters of fresh snow but under it the snow was rather hard so we could make our trail totally without any restrictions. 

Actually, when we entered the forest area after the field we noticed the private sign. But maybe it was not for us Finns climbing from the pond…

Another field area was totally even. Or actually it wasn’t the snow was full of pits made by wild boars trying to find some grass under the snow. For skiing the pits caused no difficulties, the skis would slide smoothly over them.

                                       The compulsory after ski

The nights were very cold resulting wonderful frosty trees in the mornings

We did the skiing trips during the both two whole days we were there. The hotel also had a small spa so we enjoyed some of its activities: Sauna, outdoor Jacuzzi, massage and facial.  We dined in the hotel and some other places in the Sigulda recommended to us. The result was the best quality was in our Hotel.

We also drove a little round the area. There are three old castles on the banks of the river, the place have had a very high strategic importance in the old days. There also are lots of caves dug to the sandstone of the river valley. 

                               The river Gauja

In the city of the town you still can see the romantic buildings of the old noble days. The retail chains have conquered some areas of the Baltic states but in Sigulda you could see them only in the latest mall. Otherwise the products were mostly made in Latvia, Lithuania and Poland and sold with modest prices, in spite of rather high quality. 

Having the best pastry in Latvia, at least claimed to be the one  

The day of coming back was also nice and sunny.

We drove through the last area in Estonia we still haven't been. The town Karksi nuia (meaning don't worry) seemed to be just like the name suggest: The tower of the church is as skew as the tower of Pisa.

The blog may be commented in English.

Blogia voi kommentoida myös Suomeksi.

Bloggen kan kommenteras också på Svenska

  

Ulos lopullisesti kaapista, olisiko se mahdollista….?

Oletko transfeminiini, joka harkitsee, voisitko olla oma itsesi kaikkialla ja kokonaisvaltaisesti? 

Tässä teksti, jossa on koottu ajatuksia eri näkökulmista. Ajatukset liittyvät ennen kaikkea transvestiittien tilanteeseen, mutta ne ovat osin sovellettavissa myös transnaisten ulostuloon. Jos et ole kohderyhmää, voit saada käsityksen siitä, minkälaisia asioita joutuu tuollaisessa tilanteessa kohtaamaan ja ottamaan huomioon.

Teksti ei suorastaan usuta ketään kaappiaan särkemään, mutta toivottavasti se rohkaisee niitä. joita kahlitsevat kaappiin lähinnä omat pelot.

Tällaisessa tilanteessa on hyvä ottaa huomioon se, että asian kohtaavat mahdollisesti

-       -  satunnaiset vastaantulijat

-       -  läheiset

-       -  kaverit

-       -  naapurit

-       -  esimiehet /opettajat

-       -  työkaverit / opiskelukaverit

-       -  asiakkaat

-       -  asiakaspalvelijat: myyjät, hoitohenkilöt, ….

On myös syytä miettiä, millä alueella Suomessa elät ja mihin sen perusteella voit joutua varautumaan.

Seuraavassa olen mietiskellyt asioita lähunnä omien kokemuksieni kautta. Ne voivat olla jonkun toisen kannalta hieman ruusuisia, olenhan pieni ja hento, seksuaaliselta viehätysvoimaltani vanha ämmä, työskentelen naisvaltaisella alalla ja asun metropolialueella. Olen ottanut mukaan myös toisten kokemuksia ystäväpiiristä, somesta ja toissa vuonna laatimastamme nettikyselystä.

Satunnaiset vastaantulijat

Vastaantulijat reagoivat Suomessa tähän asiaan keskimäärin aika laiskasti. Ostosalueilla ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita omista asioistaan ja havaintokenttä on tuolloin kapea. Tulet siis useimmiten sivuutetuksi ilman minkäänlaista havaintoa. Asiaan vaikuttaa toki kokosi ja se, miten olet pukeutunut: Neutraali ja yliampumista välttävä ulkoasua auttaa! Jos olet jotensakin neutraalin naisellinen, Sinua pidetään todennäköisimmin naisena – ainakin siihen asti, kunnes avaat suusi puhuaksesi. Jos osaat puhua kevyellä ja tavanomaista miesääntä korkeammalla äänellä, naisvaikutelma säilyy usein loppuun asti.

Jos vastaantulevat ihmiset sitten tilanteen oikean laidan huomaavat, heidän kynnyksensä näyttää reaktionsa on yleensä aika korkea. Useimmiten reaktio on hetken hämmennys, joskus utelias tuijotus ja katseen pikainen kääntäminen pois tilanteesta. Vain harvoin näkee sellaisia reaktioita, joista loistaisi positiivinen uteliaisuus.

Reaktio voi olla voimakkaampi, jos vastaantulija on päihtynyt. Usein se reaktio on myös aikasytytyksellä, jolloin reipas kävelyvauhti on yleensä riittävän nopea sille, että tuo reaktio ei tavoita kohdettaan. Tilanteet, joissa olet pidempään päihtyneiden keskuudessa, lisää sen todennäköisyyttä, että saat palautetta. Miesten suunnasta se voi olla myös negatiivista. Yksi ongelmatilanne voi syntyä silloin, kun päihtynyt mieshenkilö erehtyy kiinnostumaan Sinusta ja sitten vasta myöhemmin huomaa, että kiinnostuksen kohteen biologinen sukupuoli olikin muuta kuin mitä hän oli toivonut. Tässä suhteessa riski on sitä suurempi, mitä uskottavammin olet naisen näköinen ja mitä vetävämmin olet laittautunut.

Läheiset

Läheisille avoin itsenäsi oleminen voi olla iso asia. Se voi olla iloinen sellainen, jolloin saat kannustusta heiltä. Se voi aiheuttaa heissä myös erilaisia pelkoja ennen kaikkea sen suhteen, miten muut ihmiset tulisivat asian ottamaan. Tässä suhteessa suosittelisin näyttämään tämän tekstin heille ja keskustelemaan asiasta sen perusteella.

On varsin yleistä, että miespuolisille läheisille asia on vaikeampi: Isällä on ollut ehkä Sinuun kohdistettuja toiveita poikana ja suvun edustajana, veljillä luja veljellinen side, pojalla ehkä ihailun kohteena oleva miesesikuva. Yleensä, jos poika on tottunut naiselliseen isään jo pienestä pitäen, viimeksi mainittua ongelmaa ei ole. Nämä kaikki asiat voivat olla pohdinnan arvoisia, mutta usein tilanne tasoittuu, kun läheiset huomaavat, että maailma ei avautumisestasi kaatunutkaan. 

Jotkut läheiset eivät ehkä ylipäätään hyväksy ominaisuuttasi, jolloin julkinen elämäsi voi tuntua heistä heidän maineensa häpäisyltä tms. Tällöin voit toki miettiä, kenen elämää elät, heidän vai omaasi.

Jos läheisilläsi on ideologisia tai uskonnollisia syitä estää ulostulosi, joita itse et jaa, ei niiden pidä estää Sinua tekemästä sitä, mikä on merkityksellistä itsellesi. Toki tässä tapauksessa on olemassa riski, että suhteet tällaiseen läheiseen menevät poikki ainakin väliaikaisesti.

Kaverit

Kaveripiirissä tilanne voi tuottaa vaihtelevia reaktioita. Mies-/poikaporukoissa vuorovaikutus on varsin sukupuolittunutta, usein jossain määrin ”salaseuramaista”. Sellaisessa ympäristössä se, että osoittaudukin muuksi kuin yhdeksi jätkäksi toisten joukossa, voi aiheuttaa hämmennystä, kun he kokevat, että rentoon jätkien vuorovaikutukseen tulee vuoksesi häiriö. Tämä voi joskus kääntyä myös ilkeämielisyydeksi. Hämmennys voi kuitenkin kääntyä oivallukseksi olemuksesi muutoksesta ja tottumiseksi siihen – tottuminen ja sen mukanaan tuoma normaaliksi kokeminen on usein avain hyväksymiselle. Jos tällaista kehitystä ei näy, kannattaa miettiä, onko kyseinen kaveripiiri arvoisesi.

Jos ystäväpiirisi on naisvaltainen, vastaanotto avautumisellesi on mitä todennäköisimmin sydämellinen – ellei ole kyse uskonnollisesti ahtaista ihmisistä. Naisille uuden naisen mukaan ottaminen käy useimmiten mutkattomasti ja tietysti tässä tapauksessa erityistä positiivista kiinnostusta osoittaen.

Jos vanha kaveripiiri tuntuu ahdistavalta, on aina mahdollista hankkia uusi. Ystävät, joihin tutustut lähtökohtaisesti naisena, ottavat Sinut pääsääntöisesti muitta mutkitta juuri sellaisena, mikä olet,

Esimiehet/opettajat/työhönottajat

Esimiesten ja opettajien on lähtökohtaisesti otettava omana itsenäsi esiintyminen ilman mitään mukinoita, kaikenlainen estely ja peittelyyn painostaminen on heidän kannaltaan tasa-arvolain vastaista syrjintää. Ihan eri juttu on, että jos heille asia on hankala, asia voi mennä piippuun henkilötasolla, jolloin esimerkiksi työskentely kyseisen esimiehen tai opettajan alaisuudessa voi tulla henkisesti raskaaksi.

Jotta tilanne ei ajautuisi liian helposti umpikujaan, kannattaa valmistella esimies/opettaja siihen ennakolta. Tällöin kannattaa kertoa omasta identiteetistä, sen aiheuttamista vaatimuksista työoloihin ja antaa vastapuolelle sopiva tietopaketti hänen tasa-arvolain edellyttämistä velvollisuuksistaan. 

Esimiehen kanssa kannattaa sopia menettely, jolla tilanne annetaan tiedoksi työ- ja opiskelukavereille. Tuolloin hän hahmottaa helpommin velvollisuutensa oikeuksiesi turvaajana jo alusta alkaen ja toisaalta hänen viestinsä on tärkeä julkinen tuki Sinulle yhteisösi uudenlaisena jäsenenä.

Sukupuolen ilmaisun suhteen olet oikeutettu tekemään sen sataprosenttisesti työssäsikin. Työnantaja voi päättää tarkemmin työasuista ja ulkoasusta, mutta sillä ei ole oikeutta määrätä, kuka millekin sukupuolelle tarkoitettuja varusteita käyttää. Työnantajan velvollisuus on myös huolehtia, että käytössäsi on tilanteeseesi soveliaat suihku-, pukeutumis- ja wc-tilat.

Tasa-arvolaki koskee myös työhönottotilanteessa tapahtuvaa syrjintää. Sitä on usein vaikea todistaa, ellei työhönottaja erityisesti ilmaise sukupuolen ilmaisun tarpeesi syyksi ottaa Sinut töihin. Tämä asia on yksi suurimpia riskitekijöitä avautumisen kannalta, joten sitä kannattaa miettiä tarkkaan.

Työkaverit / opiskelukaverit

Vastaanotto vaihtelee todennäköisesti suuresti riippuen alasta. Perinteisillä miehisillä ”duunarialoilla” se voi olla kaikkein hämmentynein, vaikka niilläkin alueella meitä on menestyksekkäästi avautunut olemaan oma itsensä. Naisvaltaiset alat sekä taide-, palvelualat ovat keskimäärin suhteellisen helppoja paikkoja. IT-alalla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia riippuen työpaikan hengestä ja työtehtävistä.

Kuten aiemmin totesin, ihmiset tottuvat uusiin asioihin yllättävänkin helposti ajan kanssa. Hämmennys muuttuu usein toveruuden päivittämiseksi, ja tässä uudessa roolissa olet ehkä tehokkaampi ja motivoituneempi yhteisön jäsen.

Ja jos tilanne ei mene näin, ovat kaikki tasa-arvolain pykälät puolellasi: Työnantajan/opettajan/luottamusmiehen on turvattava asemasi, ja jos näin ei tapahdu, voit pelkän epäilyn (ns. syrjintäolettama) perusteella viedä asian Tasa-arvolautakuntaan ja hyvityksen vaatimisen tapauksessa käräjäoikeuteen. 

Neuvoa voi kysyä Tasa-arvoasiamiehen toimistosta:

https://www.tasa-arvo.fi/sukupuolen-moninaisuus   .

Tietoa työnantajalle on tarjolla myös esimerkiksi täällä:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74463/Syrjinta_netti.pdf

http://whm13.louhi.net/~seta/seta/wp-content/uploads/2013/06/Transihmiset_tyoelamassa_opas_2.pdf

Yleensä asia kannattaa toki pyrkiä ratkaisemaan jo työpaikalla, käräjöinnin jälkeen työnteko kyseisellä työpaikalla voi olla melkoisen raskasta henkisesti.   

Asiakkaat

Jos työhösi kuuluu asiakkaita, asiaa kannattaa harkita sen suhteen. Jos asiakkaat ovat esimerkiksi opiskelijoita tai julkisen palvelun asiakkaita, tasa-arvolaki suojaa Sinua periaatteessa kaikelta asiakkaiden suunnasta tapahtuvalta syrjinnältä. Eri asia on, miten kestät henkiset kolhut, jos tilanne sattuu kohdalle. Myös yksityisellä puolella työnantaja ei saisi rajata asiakaskuntaasi sukupuolen ilmaisusi perusteella, ainakaan niin, että tästä rajauksesta koituu Sinulle haittaa esimerkiksi ansio- tai urakehityksen kannalta. Käytännössä työnantajan sallitaan rajoittavan tätä jossain määrin, raja tässä on häilyvä.

Jos olet yrittäjä, asia on tietysti kovinkin akuutti. On olemassa esimerkkejä, joissa transsukupuolisen ulostulo ei ole olennaisesti vaikuttanut liikevaihtoon ja joissain tapauksissa se on jopa lisännyt sitä. Tilanne vaihtelee suuresti sen mukaan, millä liiketoiminnan alueella olet.

Asiakaspalvelijat: myyjät, hoitohenkilöt, ….

Ollessasi kaupan, terveydenhoidon jne. asiakas, tasa-arvolaki suojaa sielläkin oikeuttasi asioida omana itsenäsi. Syrjinnästä voi siis valittaa Tasa-arvolautakuntaan ja vaatia tarvittaessa hyvitystä käräjäoikeudesta. Omat kokemukseni ovat sellaisia, että palvelu on ollut lähes poikkeuksetta asiallista ja usein jopa olemuksestani inspiroituneen innostunutta. Nämä kokemukset ovat toki naisvaltaisilta aloilta, miesaloilla suhtautuminen on ollut asiallista, mutta ehkä hieman hämmentynyttä

Naapurit

Naapurit ovat pääosin sen verran neutraalia joukkoa, joita asia ei kauheasti hetkauta. Jos naapureita on vähän, kerralla ulostulon voi tehdä vaikkapa käymällä heitä tapaamassa. Jos heitä on paljon, voi yksi vaihtoehto olla ilmoitus postilaatikkoon, jossa samalla on tietoa ilmiöstä, vaikkapa linkki Transtukipisteen, Trasekin ja Dreamwear Clubin sivuille.

Tasa-arvolaki koskee myös naapureita siten, että sukupuolen ilmaisua ei saa käyttää mihinkään asumiseen liittyvän syrjintätoimenpiteen perustana. Voit pukeutua asuinympäristössä samoin sopivaisuussäännöin, mitä yleisesti pidetään sopivana naisille. 

Naapurustossa voi toki asua se kaikkien muiden kyylääjä, joka voi tästä asiasta tehdä uuden kyyläyksen aiheen. Jos se ryöstäytyy esimerkiksi vaatimuksiksi omaa olemistasi kohtaan (”…kun meilläkin on juuri lapsenlapset käymässä…” tai vastaavaa”, voit vedota tasa-arvolakiin. Kaiken kaikkiaan avoin ja rehellinen asenne lannistaa suurimman osan vastoinkäymisistä – selän takana voi yksi jos toinen toki puhua yhtä jos toista.

Alueelliset erot

Suomi jakautuu monin tavoin suhtautumisessa transihmisiin. 

Pääkaupunkiseutu on tässä suhteessa helpoin alue, siellä ihmiset ovat tottuneet kaikenlaiseen. 

Pienillä paikkakunnilla yhtenäiskulttuurin vaade on voimakkaampi ja uskonnollisvoittoisilla seuduilla se on erityisen transkielteinen. Toisaalta joitakin alueita on erikseen ”siedätetty” meikäläisten suhteen: Esimerkiksi Lappeenrantaan ja Turkuun tehdyt teatterivierailut ja niiden oheistoiminta ovat vaikuttaneet alkuasukkaiden suhtautumiseen positiivisesti.

Omat kokemukseni ovat pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta en ole kokenut mitään vaikeuksia ”kadunnaisena” liikkuessani missään suunnalla kulkiessani. 

Varsinainen Raamattu-vyöhyke on minulta kuitenkin koeponnistamatta.

Alueellisten erojen merkitys on tietysti voimakkaampi niille, jotka asuvat, opiskelevat ja työskentelevät kyseisellä alueella. Noita riskejä kannattaa silloin arvioida omalta kohdaltaan. On kuitenkin esimerkkejä onnistuneista ulostuloista uskonnollisilla alueilla ja pienillä paikkakunnilla: Tottumuksen tietä tasoittava voima jyllää niissäkin tapauksissa.

Muista kuitenkin, että ympäristön painostavuuskaan ei vie oikeuttasi toimia tässä asiassa parhaaksi katsomallasi tavalla.

Oma ihana itsesi

Jos Sinusta siltä tuntuu, olet siis ilman muuta oikeutettu ilmaisemaan sukupuoltasi. Kun sen tekee reilusti omana itsenä, se hälventää vastapuolen hämmennystä ja mahdollisesti hänen mieleensä hiipiviä epäilyksiä suhteesi, olivatpa ne mitä tahansa. Tällaista ei tietenkään voi kaikilta edellyttää, jos tilanne kovasti jännittää, mutta suosittelen satsaamaan omana itsenä olemiseen, jos siihen on rahkeita.

Shortly in English: The text contains discussion about things to be considered before coming out totally.

Blogia voi kommentoida Suomeksi.