torstai 29. joulukuuta 2016

December 2016

In December 2016 my Anukatariina hurry gradually settled down so I had more time to do other things - including my job issues :D

Sixth of December we have a holiday because of the Finnish Independence Day which was the 99th this time. And this time we decided to go out instead of just looking at the festivities at the Presidential Palace. Many different demonstrations took place that day, including some against and some for immigrants. The anti immigrant trains finally united with neo Nazis showing clearly the link between the organizations in spite of their statements denying the link. This time the police succeeded in keep the demonstrators with opposite opinions separated from each others. We took part of a minor happening at the Esplanade park, organized by some anti racist religious persons. We also visited the Christmas Market at the Senate Square in front of the Cathedral.

                                                   At the Senate Square

                                               At the Esplanade Park

                                                    With Elise

And of course there was a Little Christmas event organized by Dreamwear Club. I baked some traditional Finnish Christmas pastry which is called “Christmas tart”. We had a special guest Maimu Brushwood who performed her poems about life as another kind of human being. I also accompanied Tuija as she sang some Christmas carols.




  "Christmas tarts" ready for the owen                                              Maimu


A musical moment with Tuija                                 Maimu with the hostesses

My belly dance group had its Christmas show 14th of December. The choreography was the same we had performed already in November. This time I remembered to smile all the time – resulting the partial absence of the basic posture of oriental dance! Well, you can’t have the all all the time...


                                  The dance group Marifet doing Habibi


This Christmas time we were at home. It wasn’t white but a bit colder than one before that in Berlin with cherry blossom. My grandchildren visited and they gave me their present: a wooden necklace! The picture inside the box is an illustration of the angry artist in the shower.



I have many special Christmas dishes, including swede in blue cheese and beetroot in goat cheese. I also make salted salmon every Christmas, to be eaten on rye bread.



Making one of my specialties, nettle buckwheat pancakes with smoked white fish and smetana sour cream.

We also remembered the last Christmas when we had had our hot cherry beer at the very same market place where the sad truck incident took place. It reminds us how easy it is to lure somehow lost people to some too simple solutions. It also stresses the importance of integration of the immigrants.

The days before Christmas and the New Year have been peaceful, including the first taste of winter sale, some visits by relatives and updating the karaoke version of my song which I didn’t have time or energy to do it earlier.

The activities of the New Year Eve will be reported later. So far I wish you all a good one!

tiistai 29. marraskuuta 2016

Too busy fall to tell about it?

This fall has been my busiest lady season ever so I had no time/energy to make any report it. So here you have a brief overview.

The mushroom season was excellent, especially what comes to horn mushroom and funnel chanterelle. The only disappointment was porcino which seemed to avoid my forest. Anyway I managed to refill my stock before I had to stop because many other bustle: I had something other to do every weekend since the mid September.  

























Me and my forest

In the end of September about twenty Finnish Nazis held a demonstration in front of the Helsinki Central Railway Station. A guy happened to walk by and he made some kind of spitting gesture towards the demonstrators. This was too much for them and one of the Nazis decided to give him a lesson – by serving him a karate kick. The victim fell and hit his head to the street. Next day he died.
The incidence sparked a huge outcry and the huge counter demonstration of about 20 000 people took place. There also were some minor counter counter demonstrations and there was an evident danger of clashes. Luckily the police moved the most violent counter anti Nazi demonstrations far away from the route of the anti Nazi train.




















The anti Nazi demonstrators                    
















 The anti anti Nazi demonstrators


The Hauho summit took place in the beginning of October.  We had feminists Rosa Meriläinen and Saara Särmä as our guest speakers. Their message was not to worry too much and to let just go. That message was originally meant for the girls and women educated traditionally. We told them about the other kind of women who may have even more complicated situation. I think we both learned a lot.
















Kristiina shows Rosa and Saara our 
magazine                      












           
                                                                                                                                                                                                                                                      
Our music guest Andy with drums 



















Sing along....                                                             






















The lady of the manor speaking....



                                   On the way home we use to visit Voglia outlet shop where 
                                   the sales ladies always welcome us warmly.


I also have lectured in several places about me and transvestism. The audience has been for example psychologists, sexual therapists and staff of “confessor camp for kids not relying in god”.   The feedback has been very positive and it seems I really can give some good ideas even to professionals. Anyway the most effective thing for the audience is to meet a real person, not just read about her.


In mid October we travelled to Southern Germany. Our main goal was the university town Heidelberg on the banks of the river Neckar. We also made a river boat trip to a minor medieval village Neckargemünd. Unfortunately the weather was rather chilly and rainy to enjoy the view and atmosphere even more.
                                          A scene to Old Heidelberg from the castle



















Just wondered if there were some trans people 
in the family of the hotel owner...


                                          On our way to Neckargemünd

                                           Neckargemünd street scene

On our way back we visited Mannheim. The industry town Mannheim is very different from Heidelberg. However it has a huge royal castle with rich cultural history.


                                                      The Mannheim castle

When we went to Franfurt airport to fly back home there were some incidents to tell about. They had a new airport security millimeter wave scanner which seemed to give some difficulties for the staff. Anyway it showed something to be checked in me and I was patted down by security staff lady. I had some difficulties to explain why I wore foam hip pads...
                                
At the departure gate we were informed the plane was over booked and because my spouse had told that we could be the ones to be grounded. And it really happened. So we were transported to an airport hotel and we both were given a token of 200 euros and some extra money to enjoy the dinner there. And next morning I was thoroughly inspected in the security control again...

                                                       At the airport hotel lobby


In the beginning of November we had our beauty salon trip to Tallinn: There we met Zarah and had a wonderful moment with nice view and with good food and company.

                                                         Me with Zarah


The busiest time took place in mid November. The TransHelsinki festival took place and I had many activities there. 

The weekend beginning  the TransHelsinki was also the FemF- feminist forum weekend. I had a floor there where I told about me and my thoughts of feminism and patriarchy.  The texts are here  and here in Finnish.
      


                                                Having a speech at the FemF forum

Then I rushed to educate psychologists and after that I met my friend Tuija to train her my song about a transvestite. The problem was the original singer couldn’t do it so Tuija had to learn the song in two hours!

The song was performed in a night happening which was a mixed FemF closing party, TransHelsinki opening party and the open 20th anniversary of our transvestite club Dreamwear Club. I also was happy to have my oriental dance friends to dance with me there. The point was to highlight the inclusiveness of my hobby and to show respect for my dear friends. To organize a happening between three organizations turned out to be complicated. I had to ask several times where to change our clothes, when to be available for sound check and so forth. So in the evening I managed to have my performers perfectly in time – just to find out we had no time for sound check nor try the dance with the music on stage. It was odd that some other performers had enough time to try several pieces on stage.

The venue has formerly been a slaughterhouse. You just could feel it in the ”back stage” which was chilly and had a stink of a barn. Maybe it was the final place of the poor animals. The stage was built of rough logs. Luckily we didn’t have high heels in our performance and could somewhat manage. The problems were bigger with the burlesque group of my friend Hannamaria. When Tuija was to sing my song the mixer lad started with the maximal loudness he could get from his PA equipment. The result was Tuija couldn’t get the line until several seconds. But after she got it everything went perfectly. And we had terrific time together to the late night.

                                                   Tuija rehearsing at the back stage


                                                Bettie's Angels with Hannamaria


                                      Our leader Marinka applying false lashes to Katri


                             


                                         Tuija singing my song    https://youtu.be/I_Bq6k11dLY







                                            Our dance group Marifet in action


The other big event during the TransHelsinki week (there were some minor ones as well...) was the publication seminar of the survey about the discrimination of the trans people at work places. The inquiry has taken place in the spring 2016 and I had a lot to do, analyzing during the summer and writing the report and an article on it during the autumn. We had invited the representatives from both employer organization and the labor union. The results showed some severe discrimination but on the other hand there were very promising cases with no discrimination and cases where the situation has been got better because of the correcting actions. The big thing was: The more familiar this matter gets the less discrimination occurs. A brief version of the report in Finnish is here:

                                             Telling about results of the the survey
                 
The representative of the employer organization promised to try to include this point of view to the education of their HR personnel. The labor union representative promised to do the same in the education of their elected official.


In addition I have had some extra work with the committee of the trans issues of the LGBTI organization Seta. We have been active particularly in issues concerning the people with non binary gender. The Finnish trans legislation is old fashioned without the right to decide one’s juridical gender without medical judgement. The current government will certainly do nothing about it due to the True Finns party. We hope that the preparation of the new law will however take place. And we hope that there would be some preparatory activities to include the non binary gender there as well. 

Last weekend was the last big one containing the representative assembly of Seta. We elected Viima Lampinen as a new president of the organization.



                                     DWC representatives with just elected president Viima


perjantai 25. marraskuuta 2016

Transvestiittina feminismien aalloilla

Teksti pohjautuu Feministifoorumilla 12.11.2016 pitämääni esitykseen.

Koko poliittisen tietoisuuteni ajan tasa-arvo on ollut itsestään selvä lähtökohta. Tarkoittamani aika alkoi 70-luvulla, jolloin naisasiaa ajoi feminismin toiseen aaltoon laskettava ajattelu. Feministinen liike sai tuohon aikaa paljon edistystä aikaan. Olin siksikin tuolloin innokas keskustelemaan tasa-arvosta laajasti tuntemieni feministien kanssa. Keskustelu ei yleensä johtanut pitkälle, koska keskustelun toisen osapuolen mielestä

         Miehet ovat lähtökohtaisesti naisia sortavia.
          Nainen on lähtökohtaisesti uhri.
          Naiset voivat saavuttaa vapautensa vain toinen toisiaan auttamalla ja toistensa kanssa  olemalla.
          Mies tärvelee varmuudella kommunikaation ja ajattelun vapauden pelkällä läsnäolollaan ja  miehisellä argumentaatiotavallaan.
          Miehet muodostavat patriarkaatin salaliiton, joka suuntautuu vain ja suoraan naisia vastaan.
          Lisäksi naisen ei pidä olla perinteisesti naisellinen missään suhteessa, koska se implikoi  patriarkaatin vaatimuksiin taipumista.

Julkisena transihmisenä en ole tuolloin vallalla ollutta feminismin toista aaltoa kokenut, koska olin sen kulta-ajan tiukasti kaapissa. Olen kuitenkin asiaa vierestä seurannut ja näky ei ole ollut kovin kaunis. Transnainen tai transvestiitti koettiin voimakkaaksi uhaksi naisten yhteisyydelle, koska…

         transnainen on oikeasti mies ja tärvelee jo sillä naisten välisen puhtaan yhteyden
         transnainen on tullut naisten alueelle naiseksi tekeytyneenä vain tarkoituksenaan päästä naisten kanssa seksuaaliseen kanssakäymiseen
         transnainen sekoittaa pakkaa, koska rintamalinjat, joissa taistellaan patriarkaattia vastaan muuttuvat epäselviksi
         transnainen on halunnut siirtyä etuoikeutetusta asemasta sorrettujen asemaan, mikä heikentää uhriteesin kestävyyttä
         transnainen tai erityisesti transvestiitti voi hakea olemuksessaan sellaista naiskuvaa, joka muodostuu miesten seksistisistä mielikuvista ja on siksi arveluttava
         sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä päästään eroon vain hylkäämällä koko sukupuolen käsite ja transihmiset ovat tämän ideaalin uhkana.

Feministi Janice Raymondin mukaan

Transseksualismi perustuu patriarkaatin myyttiin miehen hoivaavuudesta (male mothering) ja naisen muokkaamiseen miehen silmän mukaiseksi. Tämä tehdään naisen identiteetin, kulttuurin, poliittisuuden ja seksuaalisuuden valtaamiseksi. Transihmiset raiskaavat naisen kehon muokkaamalla siitä itselleen sopivan esineen.”

Raymond, Janice. (1994). The Transsexual Empire, p. 104

Tässä vielä joitakin tuoreempia, tältä vuosituhannelta peräisin olevia lausumia, joissa ilmenee olemusajatteluun perustuva naiseus ja sen liittyminen biologiseen kehoon:

“Naisia ei sorreta identiteetin vaan naisen biologisten ominaisuuksien takia  
                       – asia,  jonka transpolitiikka haluaa pyyhkiä näkymättömiin.”

Jennifer Duncan 2016


”Feminismin toinen aalto liittää naisen kehon kaikkeen puhtaaseen ja
                        sosiaalisesti  korrektiin, kun taas transihmisen keho saa siinä totaalisen
                        negatiivisen konnotaation.”

Susan Stryker 2007



Se, että nappaat pois kikkelisi, ei tee sinusta f***ng naista.”

Germaine Greer 2015


Toinen aalto on Suomessa käytännössä eilistä päivää, joskin näitä teesejä on tietyissä piireissä näkynyt aina 2010-luvulle asti. Esimerkiksi lesbojen Mummolaakso on toivottanut meidät transihmiset lämpimästi tervetulleeksi.

Maailmalla vanha radikaalifeminismi on edelleen voimissaan ja se on saanut hyvin epäterveitä piirteitä. Tässä suhteessa pahinta jälkeä ovat saaneet feministit, joita kutsutaan nimellä Trans-exclusionary radical feminists TERF.


” Transnaiset eivät ole parempia kuin viime vuosisadan alun valkoiset viihdetaiteilijat,      jotka nokesivat naamansa “neekeriä” rasistisin klisein esittäessään.”

Sheila Jeffreys 2015


Transgenderismi on äärimmäisen ongelmallinen feministisestä näkökulmasta ja    transseksualismi pitäisi nähdä ihmisoikeusrikkomukseksi.”

Sheila Jeffreys 1997

Kauheaa, kun sukupuolenvaihdoksen tehnyt miehenkuvatus uskalsi identifoitua  naiseksi ja lesboksi.”

”Naisen ääntä ei ole koskaan kuultu naisen äänenä – se on aina suodatettu miesten        äänillä. No, jäbä tuli tänne ja sanoi:”Aion olla nyt tyttö ja puhua tyttöjen puolesta.” Ja  me siihen, että ”Et muuten tosiaankaan!” Ihminen ei voi noin vain alkaa sorretuksi.”

Lesbian Organization Of Toronto


3. aallon feminismin keskeinen idea on, että naisia ei pitäisi pitää pelkkinä  seksiobjekteina. Transliikkeen keskeinen teema on transnaisten esittäytyminen  hyperseksuaalisina objekteina. Feminismiin eivät mahdu nämä molemmat teemat.  Nainen joko on määritelty miestä miellyttäväksi tai sitten ei. … Tällä hetkellä transliike  on ainakin vuosisadan feminististä liikettä jäljessä. Tämän feminismin 3. aalto on  unohtanut innossaan etsiä uusia liittolaisia. (Tämän taustalla lienevät C. Jennerin ja  jonkun muun transjulkkiksen kansikuvajutut…)”

”Miehet voivat kokea itsensä feminiinisesti ja naiset itsensä maskuliinisesti. Nämä  sosiaalisesti määritetyt sukupuolen tuntomerkit eivät määritä yksilön todellista  sukupuolta (sex). Naiset ovat taistelleet vuosikymmeniä oikeudestaan olla muuta kuin  feminiinejä. Se, että antaisimme transliikkeen määrittää naiseuden on sama, kuin että  hyväksyisimme miesten naisiin kohdistuvan sorron ja sen lisäksi sen, että miehet  määrittäisivät sen, mitä on olla nainen.”

Libby Emmos (2015)


Cathy Brennanin mukaan (ilmeisesti 2013) transnaiset ovat ongelma, koska heidän mielestään sukupuolirooli on biologisesti määräytynyt sen sijasta, että se on sosiaalinen konstruktio. Tämä on hänen mukaansa feminismin antiteesi. Hänen mukaansa radikaalifeminismin agendassa sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä päästään eroon vain hylkäämällä koko sukupuolen käsite ja he kokevat transihmiset tämän ideaalin uhaksi.


Kimberly Nixon on transnainen, joka toimi vapaaehtoisapuna Vancouverin raiskaustukikeskuksessa 1995. Hänen transtaustansa paljastuttua hänet erotettiin. Henkilöstön mielestä hänen olisi ollut mahdotonta ymmärtää asiakkaiden tunteita. Keskus myös edellytti asiakkaidenkin olevan geneettisesti naisia.


Kuuluisaksi on tullut myös naisten Womyn’s musiikkifestivaali Illinoisissa, jonne ei päästetty transnaisia. Vaikka festivaalit ilmeisesti on jo lopetettu, keskustelun sävy on osittain samankaltaista edelleen: 


Jotkut radikaalifeministit ovat ottaneet asiakseen sukupuolenkorjaushoitojen vastustamisen.

”Miespsykiatrien diagnoosien perusteet pitäisi kyseenalaistaa aikana, jolloin  sukupuolipolarisaatio ja homofobia käyvät käsi kädessä. Iranissa tehdään  sukupuolenkorjausleikkauksia eniten maailmassa. Nämä tehdään, jotta  sukupuolistereotypiat säilyisivät koskemattomina.” 

Julie Bindel 2009.


Runsaat sukupuolenkorjausleikkaukset Iranissa ovat kyllä totta, mutta asialla ei ole mitään tekemistä transihmisten hoidon tarpeen kanssa, koska kyse on siitä, että näillä pakkohoidoilla  homot säilyttävät päänsä ja henkensä, kun ei enää tarvitse alistua miehenä naisen asemaan.

Transseksualismi on ajan muoti-ilmiö, jossa transjulkkikset silpovat kehoaan, popsivat   pillerejä ja piikittävät itseään päivittäin.”

Camille Paglia 2011


“”Sukupuolenkorjausleikkaukset” ovat vain kauneusteollisuuden laajennus, joilla  tarjotaan  kosmeettista ratkaisua syvemmällä oleviin ongelmiin.”

Sheila Jeffreys  2005




Järkyttävä on myös heidän lämmin suhteensa uskonnollisen oikeiston kanssa. Amerikkalaiset konservatiivikristityt ovat olleet innokkaita tekemään yhteistyötä terf-järjestöjen kanssa.

https://www.pinknews.co.uk/2017/02/08/radical-feminists-team-up-with-right-wing-evangelicals-to-oppose-trans-rights-protections/

Esimerkiksi ryhmä nimeltään Women’s Liberation Front (WoLF) sai rahoitusta fundamentalistijärjestöltä Alliance Defending Freedom.

http://transadvocate.com/fake-radical-feminist-group-actually-paid-political-front-for-anti-lgbt-james-dobson-organization_n_20207.htm

…ja teki yhteistyötä and  Focus on the Family-järjestön kanssa kanpanjoidessaan Korkeimman oikeuden päätöksen suhteen transopiskelijoiden oikeuksien poistamiseksi käyttää identiteettinsä mukaista vessaa.

https://thinkprogress.org/conservatives-try-to-convince-supreme-court-to-embrace-transphobia-9d2d3a350212/

Kolmas fundamentalistijärjestö The Heritage Foundation on nostanut esiin terf-järjestöjen transihmisien oikeuksia tasa-arvoon vastustavia kantoja

https://www.heritage.org/marriage-and-family/event/biology-isnt-bigotry-why-sex-matters-the-age-gender-identity




Nykyisin tämä näkyy selvimmin Yhdysvaltojen vessafarssissa, jossa uskonnollinen oikeisto käyttää radikaalifeministien argumentteja ”naisten alueesta” diskriminoinnin välikappaleenaan. Tuloksena on ollut noitavaino, jossa on jopa poliisin voimin haettu "ei-naisellisesti" puettu nainen istunnoltaan transnaiseksi eli "mieheksi" epäiltynä.


http://jezebel.com/police-refuse-to-believe-lesbian-is-a-woman-force-her-1773733431


Yhdysvalloissa on toisaalta kehittynyt varsin radikaali transliike juuri radikaalifeministien toiminnan raivostuttamana.



Toinen 70-90-luvun kosketuskohtani oli melko androgyynin miehen elämäni vulgäärifeminismiksi kutsumassani ympäristössä. Tämä käsite sisältää arkipäivän elämään omaksuttuja olettamia naisen lähtökohtaisesta paremmuudesta tietyillä alueilla ja miehen syyllistämistä ei niin kauhean tasapuolisin perustein. Se näkyi mm. seuraavissa tilanteissa:

          Avioeron yhteydessä huoltajuusasiaa hoidettaessa viranomaiset olivat aina välittömästi puolison ehdotusten puolella, ja oli melkoinen ponnistus tulla otetuksi tasaveroisena osapuolena.

          Satunnaisissa keskusteluissa naisten kanssa aihe siirtyi usein heidän kokemaansa epätasa-arvoon omassa parisuhteessaan. Kertoessani oman yksinhuoltajatilanteeni ongelmista seurauksena oli usein vaivautunut hiljaisuus – eihän mies voi olla tuolla tavoin pelastavassa ja kaiken kannattelevassa roolissa…!

Mutta ajat muuttuvat, ja Suomessa varsin vahvasti vakiintunut, moninaisuuden ja intersektionaalisuuden merkityksen oivaltanut feminismin kolmas aalto tuntuu vihdoin puhuvan niistä asioista, joita olisin toivonut ajettavan jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi Naisliitto Unioni on ottanut intersektionaalisuuden agendaansa.


Unioni myös puolustaa voimakkaasti transihmisten oikeuksia sukupuoleensa ja siihen liittyviin hoitoihin.


Patriarkaatilla on edelleen keskeinen asema analyysissa, mutta sen luonne on osoittautunut monivivahteisemmaksi ja sen uhriuttava alue laajemmaksi. Nämä oivallukset antavat mahdollisuuden myös taistella sitä vastaan aiempaa sukupolvea tehokkaammin. Tämänkaltainen analyysi olisi ollut toivottava lopputulos siinä keskustelussa, jota jo 70-luvulta lähtien olen yrittänyt pitää yllä monien feministien kanssa.


Tällä vuosikymmenellä osa-aikanaisena liikkuessani en ole myöskään kokenut negatiivisia kommentteja ”tavallisten” naisten taholta, vaan näyttää siltä, että minunlaiseni ihminen otetaan varsin mutkattomasti ja lämpimästi vastaan – ja mikä parasta, usein yhtenä naisena naisten joukossa! Paras kokemus tästä on ollut itämaisen tanssin harrastukseni, jossa olen ollut etsimässä sisäistä naistani monen muun etsijän kanssa. Tuolta olen myös saanut ihania ystävyyssuhteita elämääni. Samoin ystävyyssuhteita ovat löytäneet myös eräät muutkin transystäväni naisten kanssa eri asioita harrastaessaan.



torstai 24. marraskuuta 2016

Patriarkaatti – perintömme simpanssilta?








Tässä tekstissä yritän kertoa siitä, miten patriarkaatti hahmottuu minulle elinympäristössäni – olenhan sen sisällä elänyt näennäisesti myös siellä vallankäyttäjien puolella. Samalla haen keinoja, joilla tuota rakennelmaa voitaisiin horjuttaa. Teksti koostuu maallikon havainnoista eikä se pyri tieteellisyyteen.

Tekstin runko on FemF-foorumilla pitämäni esitys asiasta 12.11.2016.

Patriarkaatiksi usein nimetty asia on miesten luoma hierarkkinen rakenne, jossa hierarkian ylemmällä tasolla olevat miehet pyrkivät käyttämään valta-asemaansa hyväkseen ja ilmaisemaan tuota asemaa

          suhteessa muihin (lähinnä hierarkian alemmalla tasolla oleviin) miehiin



          suhteessa naisiin.

Valta-asema ilmenee
          seksuaalisena valtana suhteessa toisiin miehiin (alfakoiras muiden koiraiden keskuudessa)
          seksuaalisena valtana suhteessa naisiin (alfakoiras naaraiden keskuudessa)




         fyysisenä valtana
 




          taloudellisena valtana





          poliittisena valtana

  

          muunlaisena auktoriteettivaltana: asiantuntijuus, taito…






Patriarkaatin hierarkia näyttäytyy noina vallan ilmiöinä:

        Se on kova jätkä, jolla on kanttia nousta toisten yläpuolelle osoittamalla olevansa miesten mies.




Tätä artikuloi se asia, että odotusarvo on, että kyseiset vallan merkit keräävät ympärilleen ”naislaumojen” ihailun. Vallan merkit sisältävätkin useimmiten valikoiman seksuaalisia signaaleja.









Patriarkaatti sisältää sääntöjä, joita pelisääntöihin tottuneet miehet toteuttavat ja osa naisista käyttää tilanteen tullessa hyväkseen.

Säännöt ovat joko

          kollektiivisia joukkuesääntöjä tai

 
          individuaaleja sääntöjä



Joukkuesäännöistä tärkein on

         ”Älä petä porukkaa!”




Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että miesten on puolustettava sitä pelikenttää, joka mahdollistaa valtarakenteiden säilymisen – silläkin uhalla, että ne eivät ole jonkun yksittäisen miehen intressien mukaisia hänen elämäntilanteessaan.

Individuaalisäännöistä tärkeimmät ovat

          ”Ota etu siellä missä saat ja näytä niille!” 





          ”Pidä itsesi miehenä!”  


Näistä ensimmäinen tarkoittaa, että on syytä ottaa ja osoittaa valta-asema aina, kun havaitsee olevansa muita vahvemmassa asemassa. Jos mies taas on heikommassa asemassa, sen voi joko todeta tosiasiaksi tai koetella asemaansa ”taistelemalla kuin mies”. 





Jos jätät mahdollisuutesi mitellä asemastasi, olet luuseri.




Sallittuja tilanteita mittelyn välttelylle on esim. parisuhde, jonka ylläpitäminen voidaan katsoa hyväksyttäväksi syyksi uusilta valloituksilta pidättäytymiseltä. Asia ei ole käänteinen, vaan parisuhteessakin oleva alfakoiras saa bonusta valloituksistaan toisten reviireillä.

Jos mies taas toteaa olevansa henkisesti naisen suhteen alakynnessä tai muutoin seinää vasten, se tuottaa suuren ongelman - patriarkaatin jälkimmäinen individuaalisääntö näet määrää:   




Miehisyyttään ei saa ikinä menettää!
·     
Se taas tarkoittaa edelleen, että kun tilanne menee täysin umpikujaan, miehen on se aina ratkaistava miehisyyttään menettämättä. Äärimmäisenä asiana kasvoja menettämättä voi esimerkiksi hakata vaimonsa, tappaa perheensä, hirttää itsensä, räjäyttää kauppakeskus, mutta EI joutua avuttomaksi.






Tälle erotukseksi naiselle suodaan auliisti täydellinen avuttomuus ja itkeminen vähemmänkin dramaattisissa tilanteissa. Naisille patriarkaatissa onkin annettu omat sääntönsä tai oikeammin toimintaohjeensa:

         Ole pehmeä, empaattinen ja joustava!
          Osoita tarvittaessa heikkoutesi!

          Valitse miehesi jonkin hänen valta-asemaominaisuutensa perusteella !
           Asetu palvonnan kohteeksi ja nauti kohteliaisuuksista! 


          Niitä odotellessasi keitä kahvit ja siivoa lopulta jäljelle jääneet sotkut!   
 


 




Monet naiset näin toimivatkin jolloin he uusintavat, vahvistavat ja artikuloivat patriarkaalista rakennetta.




Koska toisaalta tiedetään, että naiset eivät näitä sääntöjä aina noudata, miehet usein liittoutuvat naisten ”pullikointia” vastaan. Tällaista ovat mm.

          erilaiset herrainkerhot
                    


          eripalkkaisuuden ylläpito
          ”paikan osoittaminen” seksistisellä mobbauksella





          johtaviin asemiin pääsyn estäminen jne.

Yksi erikoislaatuinen ilmiö on se, että jos naiset onnistuvat murtautumaan alueelle, joka aiemmin on tuottanut äijäpisteitä, tuon alueen status putoaa pian alemmaksi äijäpisteiden suhteen. Tämä saattaa näkyä sitten esimerkiksi niin, että tuon alueen palkkavaatimukset alenevat – ei naisten, vaan toisilla alueilla toimivien miesten toimesta.

Sääntöjen sallima kohtaamiskulma naisia kohtaan sisältää miehille sekä kollektiivisia yleissääntöjä että individualistisia mahdollisuuksia rikkoa niitä valtarakenteita hyväksi käyttäen. Esimerkkinä tästä on vaikkapa naisen ”omistamisen kunnioittaminen”, joka siis tarkoittaa sitä, että miehen tulee kunnioittaa toisen parisuhteen koskemattomuutta – ellei sitten satu olemaan sellaisessa asemassa, että voi ryöstää naaraan toiselta urokselta.

Tärkeä patriarkaatin ominaisuus on, että mies on oikeilla jäljillä ollessaan metsästäjänä ja vastapuoli (nainen) saaliin asemassa.


 



Patriarkaatti on siis joukkuepeli, jossa sääntöjä uhmaavat koetaan joko ulkoiseksi uhaksi tai porukan pettureiksi. Patriarkaatin ulkoisia uhkia ovat

          sääntöihin sopeutumattomat naiset: Sotkevat selkeää pelikenttää ja pyrkivät käyttävät niitä vallankäytön elementtejä, joilla patriarkaatin pelisäännöissä miesten on tarkoitus saada krediittiä. 
          Esimerkiksi liian voimakas ja aloitteellinen nainen voi uhata miehen asemaa saalistajana
          lesbot: Eivät suostu pelaamaan missään muodossa patriarkaatin peliä.
         sukupuoleltaan ei-binäärit: Kyseenalaistavat jo olemisellaan totaalisesti koko patriarkaalisen rakennelman.
         maahanmuuttajamiehet: Rikkovat sääntöjä tulemalla pelaamaan väärälle pelikentälle ja saavat ennen kaikkea hierarkian alemmalla tasolla olevien miesten olon asemastaan epävarmaksi:
          Sääntöihin kuuluu, että yhteisön (lauman?) naiset ovat ”meidän naisemme”, joiden huomiosta vain ”me” saamme kisailla. Käytännössä tämä näkyy käsityksenä oikeudesta ahdistella "meidän naisiamme". 

”Sisäiseksi uhaksi” tai ”porukan pettureiksi” koetaan taas homot:




           Eivät tue järjestelmää ja heidän pelätään murentavan hierarkian, koska
          eivät pelaa oikeilla säännöillä
                        (eivät kiipeä hierarkiassa, eivät tunnusta ”pidä itsesi miehenä”-vaatimusta…),
         heidän seksuaalinen kiinnostuksensa romauttaa koko rakenteen.

Heitä ei osata asettaa hierarkiaan edes alimmalle askelmalle. Myös pelko siitä, että he
           voivat ollakin kiinnostuneita ”minusta saaliina”
          ”minussa” voi piillä jotain vastakaikua asialle …tai ainakin ”muut” saattavat niin luulla…
 pahentavat tilannetta. Käytännössä kaikki tämä ilmenee patriarkaatissa homovihana ja homofobiana.

”Sisäiseksi uhaksi” tai ”porukan pettureiksi” koetaan myös

          transfeminiinit: Ovat niin ikään ovat porukan pettureita, koska myös ovat ”hylänneet” patriarkaatin tavoitteet ja säännöt ja viestivät, että ne eivät edes ole heille haluttavia asioita.

Erityistä kauhua tuottaa se pelko, että transfeminiini henkilö voi herättää eroottista kiinnostusta ulkoisen olemuksensa takia.  Tämä kaikki ilmenee transvihana ja transfobiana.

Edellä esitetyin syin transmaskuliineja ei ilmeisesti koeta uhaksi, koska koetaan, että he haluavat pelata patriarkaatin korteilla, miehenä miesten joukossa eivätkä olemassaolollaan kyseenalaista koko patriarkaatin olemassaoloa. Toisaalta ”biologisen naisen muuttuminen mieheksi” voidaan kokea pelottavaksi selvän maailman sotkemiseksi, johon voidaan suhtautua aggressiivisestikin.


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Vaikuttaa siis siltä, että patriarkaatin säännöt sallivat ja mahdollistavat sorron ainakin
          kaikkia naisia kohtaan
          kaikkia alemmalla hierarkian tasolla olevia miehiä kohtaan
          kaikkia sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen cis-hetero-normista poikkeavia variaatioita kohtaan
          kaikkia muiden etnisten ryhmien edustajia kohtaan

Patriarkaatti noussee sosiaalisesta mallista, joka on yhteinen ihmisille ja simpansseille. Pointti on kuitenkin, että meissä on myös muunlaisia lajityypillisiä käyttäytymismalleja: Toisen huomioon ottava ja omastaan toiselle jakava altruistismi on tyypillistä meille yhtä läheisesti sukua olevalle bonobolle!!


Kulttuurin tietoisella muokkauksella voimme päästä irti siihen pesiytyneestä patriarkaalisesta juonteesta tai ainakin vähentää sen merkitystä. Tässä olennaisin asia on perustunnealueen sallivuuden kulttuuristen rajojen radikaali muuttaminen.

 Lasten kasvatuksessa pojan täytyy saada olla avuton ilman miehisyyden menettämistä, häneltä ei saa odottaa aina voittajaksi nousemista keinolla millä hyvänsä. Tyttöjä ei saa asettaa vähempiarvoiseen asemaan eikä dissata heidän toimintaansa perinteisesti koviksi mielletyillä alueilla.
 Satuihin ja muihin myyttisiin tarinoihin pitää tuoda muita ratkaisukaavoja, mitä vallitsevassa kerrontaperinteessä on nähty. Jne jne.


Oma suhteeni miehenä olemiseen patriarkaalisessa maailmassa

Miehenä olemisesta on vissi hyöty naisympäristössä, koska siellä tulee helposti kuulluksi. Toisaalta se, että ei toimi patriarkaattisen säännöstön mukaan naisten keskuudessa, voi aiheuttaa hämmennystä.
Äijäjoukossa ei-äijämäisesti käyttäytyvänä minulle tulee taas vaivautunut olo:

      ·         loputon into pelaamiseen (mitä tahansa peliä)

  •  ajoittainen koirastelu ja nokkimisjärjestyksestä muistuttaminen
  •  sovinistinen asenne ja vitsailu
  •  rasistinen ja homofobinen asenne ja vitsailu

Olen viime aikoina vältellyt tämänkaltaista herraseuraa aika kategorisesti. Onnekseni olen töissä naisvaltaisella alalla, jossa ei tätä juuri tapaa.